Vanhan Nalle-Herran Maja

Viimein kun kamera suostui yhteistyöhön, sain siirrettyä joulukuun kuvat koneelle. Kellään muulla ongelmia järkkärin kuvien lataamisessa? Joulun alla kuvaamisen kohteena tietenkin ollut joululahjat. Kuvien taustalla hieman erilaiset seinät ja ikkunat, kun viime syksyllä tuli myös vaihdettua asuntoa, kaupunkia ja uuteen työpaikkaakin lähdin. Eli kaikkea uutta ja kivaa. Mutta niihin joululahjoihin:

Ensimmäinen meni anoppi-kokelaalle. Lähdin lankavarastoa tyhjentelemään ja nuo mummo-neliöthän on yksi hyvä kohde niiden kuluttamiseksi. Mutta miten siinä aina käy niin että lankoja vaan tulee ostettua lisää? Jos oikein laskin niin 96 neliöö tuossa peitossa on, ja yksi neliö taisi olla n. 15cmx15cm.

Äidilleni tein perinteisiä nalleja. Maanvärit ovat suosittuja perheessämme, joten valkoinen ja vaaleanruskea nalle sopivat hyvin sisustukseen. Ja jatkossakin on helppo keksiä lahjat kun antaa aina juhlapäivänä uuden värisen nallen

Isälleni päätin tehdä takansytykkeitä, kun vanhempieni talossa sekä mökillä on takat ja puusauna. Käytännöllinen ja yksinkertainen idea, tosin ajatus siitä valmistus sotkusta kylläkin kauhistutti. Onneksi ennenkuin ehdin mitään peruuttamatonta tehdä löysin myynnistä kyseisiä takansytykkeitä, sekä halpaan hintaa. Pakettiin sujautin vielä viestin mitä kyseiset ruusut ovat sekä kielsin äitiäni käyttämästä niitä sisustuksessa (tosin pöydällehän ne koristeeksi päätyi)

Joululahjoista suuri töisin oli ehdottomasti työ, jonka aloitin ensin kokeilumielessä heinäkuussa. Eli ryijy. Kuvio oli mielessä pitkään, ja kun kirpputorilta löytyi sopiva kangaspohja 2€, olihan sitä kokeiltava. Lankana oli tavallista seitsemän veljestä. Aikaahan tuo vei, mutta kyllä siitä nättikin tuli, tosin vitsillä eräät heitti että kuva on väärinpäin.....

Ryijyn vierellä on myös joulun alla kotiin muuttanut maileg pupunen. Noin viikko sitten muutti sohvan reunalle kaverikin

Ystävälleni ompelin jouluksi pienen peiton hänen kaksiviikkoiselle nyytille. Kankaina olivat tilda-kankaat sekä keskellä loppuunmyynnistä ostettu ompelukuvio

Pienen nyytin siskolle valmistui nyt viikonloppuna oma peitto, ja se jäi kaapin päälle odottelemaan 3-vuotissynttäreitä

Tämä pikkuinen hahmo ei varsinaisesti ole joululahja, kun sitä pyydettiin jo heinäkuun lopulla, mutta sain sen valmiiksi vasta joulunalla joten menköön tässä samalla. Hahmo on tuttu pelistä My little planet. ohjeet tuohon löysin netistä.

Ja lopuksi vielä tämän hetken käsityöstä kuvaa:

Auton penkit saivat uudet päälliset jo viime keväänä, mutta tässä vähän myöhässä olevia kuvia. Valitettavasti joka työvaiheesta ei ole kuvia kun kiireissäni tai käsien riittämättömyyden vuoksi en muistanut kameraan tarttua:

Viime postauksessa olin irroittanut takapenkin ja toisen etupenkin päälliset. Ennen kuin aloin repiä paloja erilleen, kävin tilaamassa autoon tulevan kankaan. Koska auton penkin pitää kestää vähän enemmän kulutusta kuin pöytäliinan, tilasin tuotteet paikallisen autoverhoilijan kautta. Mukava herra ja auttoi todella löytämään sen "oikean" kankaan. Päädyimme auton värin takia tällaiseen harmaapohjaiseen, jossa menee punaisia ja valkoisia raitoja (no mieluummin tämä kuin sen armeijan lakanan vaalean sininen). Kangas tilattiin saksasta, joten toimitus aika oli parisen viikkoa. Verhoilijan mukaan kolme metriä riittää yhteen autoon (ja riittikin), mutta tilasimme samalla kuusi metriä, sillä eihän sitä koskaan tiedä. Metrihinta taisi olla sellaset 50€, eli ei päätä huimaava. Ompelulangaksi valitsin mustan karhulangan, koska se on kestävää. Lisäksi tarvitsin myös räätälinliidun piirtämiseen, mittanauhan, pitkän viivottimen, kunnon sakset, nuppineuloja, ratkojan ja reilusti tilaa jossa sai sotkea (vanhojen kankaiden täytteet murenivat hyvin helposti, ja tarttuivat vaatteisiin, joten imurikin oli hyvä pitää käden ulottuvilla). Koneina oli teollisuuskone sekä saumuri

Kun kangas saapui, niin ei muuta kuin vanhoja penkkejä ratkomaan. Tarkoituksenahan oli säästää nahkaosat, joten ratkomiskohta määräytyi tämän mukaan. Jos olisin uusinut koko penkin, olisin ratkonut kaikki saumat ja suoristanut palat jotta niitä voisi käyttää kaavana. Aloitin takapenkistä, jotta kokeiluvirheet jäisivät vähän piiloon, ja sen jälkeen vasta siirryin etupenkkeihin.

(takapenkin istuinosa. Ai että tuo kangas oli niin hirveä )

Kun olin saanut ratkottua penkinpäällisestä irti kangasosan, laitoin sen tuon kankaan päälle (nurjalle puolelle) ja piirsin sen mukaan ääriviivat. Piirtämisen jälkeen suoristin viivoja sekä mittasin leveyden monta kertaa. Työtä vaikeutti se että kangas oli venynyt vuosien saatossa ja osassa oli isompia reikiäkin. Liidulla piirtämisessä on se hyvä puoli että väärät viivat on helppo pyyhkiä pois. Kun sain piirrettyä oikean kokoisen palan, leikkasin sen irti jättäen n. 1-2 cm reunat ompelua varten. Reunat viimeistelin saumurilla. Tämän jälkeen harsin kankaan kiinni nahkapaloihin. Samalla näki että leikattu pala oli oikean kokoinen ja muotoinen nahkaan.

tässä takapenkin toinen reuna harsittuna. Tässä työvaiheessa todellakin näki, jos kangas ei ollut oikean muotoinen tai pituinen. Onneksi kaikki palat osuivat kohdalleen jo ensimmäisellä kerralla. Harsimisen jälkeen ompelin reunat koneella ja päättelin langat. Osassa penkeissä oli myös sivussa tai takana valkoista kangasta, jossa kulki pieni metallitanko, jota käytetään kiinnittämisessä. Itseasiassa tässäkin kuvassa se näkyy ihan alalaidassa.

Kun olin penkkien päällisten kanssa kiroillut ja tapellut tarpeeksi kauan (n. 2 viikkoa), siirryin penkkien runkoihin. Vanhoissa penkeissä on monesti ongelmana jouset, varsinkin ylijoustavat sellaiset. Isäni (kenen auto on) olisi halunnut vain sujauttaa pienen pahvin palan tuonne väliin tukevoittamaan, mutta ei... Löysin motonetistä halvalla vahvaa hamppunarua, ja solmin sillä nuo jouset kiinni toisiinsa. Toimii. Samalla tavalla korjasin myös selkänojan jousia.

(apukuskin penkki)

Jousien lisäksi penkin täytteitä piti hieman korjailla, kuten alla olevista kuvista huomaa:

Apukuskin penkissä tuo istuinosa on ihan hyvässä kunnossa, kun taas kuskin penkissä siinä oli iso repeämä. Kummankin penkin selkänoja oli yhtä hirveässä kunnossa. Revin nuo täytteet irti selkänojista, ja vaihdoin ne uuteen. Kävin ostamassa hieman öljyn imeytysmattoa, sekä juuttikangasta. Ja kiinnittämiseen suihkutettavaa liimaa.

(juuttikangasta)

Liimasin liiman ohjeiden mukaisesti ensin öljyn imeytysmattoa selkänojaan ja sitten juuttikangasta päälle. Juuttikangas oli tarpeen myös istuinosan korjauksessa. Liimasin ensin paikan repeämän päälle ja sitten päällystin koko täytteen tuolla kankaalla. Kestävä tuli. Tuosta liimasta voisin sanoa, että sitä ei kannata käyttää sisätiloissa. Itse työskentelin autotallissa avoimin ovin, ja sielläkin meinasi tukehtua. +haju ei oo ihan mukavin.

Kun rupesin laittamaan päällisiä penkkeihin, kaivoin esiin säästämäni osat. Nämäkin koukut esiintyivät edellisessä postauksessa:

Kun osat olivat ehjät, niin laitoin vaan takaisin ja säästin näin rahaa. Myös tiettyjen osien löytäminen ei ole ihan helppoa. Esim. renkaat joilla kangas kiinnitetään penkkeihin, niin niitä ei meinaa löytää mistään muualta kuin verhoomoista. Itse olin onneksi säästänyt kaikki irroittamani renkaat, ja sain myös pienen pussin tuttavan kautta. Työvälineitä kiinnittämisessä oli parit pihdit, ruuvimeisseli ja sakset.

Sitten vain penkkien kanssa tappelemaan. Voin sanoa että vaikein päällinen takaisin laitettavana on etupenkkien selkänojat. Niiden kanssa sai tapella tovin jos toisenkin. Ja kankaan kiinnittämisessäkin piti olla varovainen. Valokuvien avulla kyllä sai kankaat kiinni oikeihin paikkoihin, ja välillä jopa oikeassa järjestyksessä, mutta sitten selkänojan jousimekanismi saattaa lyödä suoraan sormille. Ai että oli mukavaa. No kovan työn tulos oli sitten aikamoinen:

Takapenkin laitoin muualla kuntoon joten siitä ei ole kuvaa. Mutta etupenkit näyttää todella hyviltä. Penkeistä ei ole kuvaa paikoillaan, mutta loppukuvaksi voin laittaa kuvan recordista, ja voitte kuvitella kuinka hyvin penkit istuu siihen

Täälä taas! Pakko kyllä myöntää että kevään kiireissä ja netin hajoamisen välissä loppui usko ehdinkö päivittelemään täälä koskaan. Viimein näin kauniina päivänä pääsin koneelle vaikka tänne ei ole kuvia ilmestynyt, niin kaikkea kyllä on tullut tehtyä. Mm. autonpenkit sain tehtyä, ja etupenkit on jo asennettu paikoilleen. Laittelen niistä kuvia seuraavassa päivityksessä.  Tämä kevät on mennyt pääasiassa lankahommia tehdessä. Äidilleni virkkasin 117 isoäidinneliötä ja ja yhdistin ne nätiksi peitoksi

Tiedättekö mikä on ongelma, jos teet käsitöitä jollekulle toiselle ja hän pitää siitä? No, sanotaanko näin että mie pääsin sitte opettamaan isoäidin virkkausta äidilleni ja mummolleni. Ja tämähän ei ollu niitä helpoimpia tehtäviä, kun kummatkin on tarttunu virkkuukoukkuun viimeksi (varmaan) yli kymmenen vuotta sitten. Pienenä apuna oli novitan mummonneliö ohjevihkonen, jonka nappasin mukaani helsingissä novitan isoäidinneliö-rekasta. Itse päätin pitää virkkauksesta pienen tauon ja kokeilla kutoa nukkea. Löysin valmiin ohjeen tuolta --> http://freeamigurumipatterns.blogspot.com/    sivulla on erilaisia ja ihania amigurumi ohjeita ilmaiseksi, tosin englanninkielellä. Mutta osa ohjeista on tosi helppo lukea. Ohjeitten mukaan nukesta tulisi noin 50 cm pitkä, joten päätin kokeilla..

Ei siitä kyllä 50 cm pitkä tullu, 90 cm on lähempänä totuutta. Tosin vasta puolivälissä huomasin että olisin voinut käyttää pienempää puikkokoa, kun tuossa silmukat vähän irvistää. Hiuksista tein paksut ja punaakin laitoin poskille. Vielä kun hamosen saisi tehtyä ja silmät vaihettua, niin tyttö olisi valmis. Tosin koti pitää vielä etsiä.

Nyt kun tiedätte että olen hengissä ja täälä toiminta jatkuu, lähen mie nauttimaa säästä ja ostamaan jäätelöä.

täälä vietetään pientä kevät taukoa jos olette huomanneet. Tarkoituksena palailla kirjoittelemaan heti kun tietokoneeni on taas halukas yhteistyöhön. Onneksi lähes kaikki tiedostot on tallennettu ulkoiselle niin itku ja poru ei ole niin suurta.  Hyvää alkanutta kevättä ja palaillaan piakkoin astialle

Viimein sain tehtyä loppuun kauan hyllyllä lojuneen käsityön, eli oman tilkkutäkin. Paloja tuli metsästettyä kauan ja osa syynä viivästyksiin oli ihana ompelukone joka alkaa pian sanomaan itseään irti... Onko se tosin ees mahollista koska kone on vasta kaksi vuotta vanha?  No, pitännee koittaa viedä se vaikka huoltoon ja toivoa parasta. Tilkkutäkin tein eri ruskean sävyisistä kankaista, ja siitä tuli mukavan lämmin kokoakin sille taisi tulla n.135x220cm... tarpeeksi iso

Tuon kanssa kun menee parveekkelle aurinkoa ottamaan niin ei varmasti tule kylmä. Päällisen,vuoren ja vuorikankaan ompelussa tuli jonkinverran virheitä, mutta nehän vain kertovat että peitto on raukkaudella tehty (ainakin näin sanon itselleni kun virheitä harmittelen).. Paloja jäi jonkin verran yli, joten päätin osallistua nuppupeittohaasteeseen ompelemalla pari pientä peittoa. Ja kun kaksi ekaa onnistui hyvin, niin kaivelin kangasvarastoa ja tein toiset kaksi lisää... kokoa näillä on noin 45x45cm

Jos joku haluaa tietää tarkemmin mikä nuppupeitto on, tai miten haasteeseen voisi osallistua, niin käypä kurkkaamassa vaikkapa täälä: http://nuppupeitto.blogspot.com/

ompelutöiden lisäksi olen virkkaillut, ja pöydän päällä istuskeleekin nyt kaksi pupua. Toinen lähtee torstaina kohti uutta kotia

Lopuksi vielä viime nukkekodin kalusteet kurssin tuotos. Tein perheen lapsille kerrossängyn vanhaan tyyliin. Tämä oli oikea saavutus, koska tein kaavat ja piirrokset itse. Nyt vielä vanhan tyyliset petivaatteet ja sänky pääsee uuteen kotiinsa. Sängyllä on korkeutta 10 cm, 6cm leveä ja 13cm pitkä..

ei muuta kuin uusia haasteita kohti. Kuulin pari viikkoa sitten että auton penkkeihinkin löytyi meidän haluamaa kangasta ja sitä tässä odottelen. Onneksi tuolloin on käytössä jopa toimiva ompelukone....

Tämä viikko on mennyt amigurumeita virkkailen. Kun yhden saa valmiiksi niin sormet jo syyhyää tekemään toista. Tämä pieni satsi lähti kuoromme arpajaisiin:

on kilpikonnaa, hiirtä, sinivalasta (heh), sammakko ja tuollain tyyppi jonka piposta lähtee avaimen rengas. Näiden lisäksi tein yhden amigurumin tuolle miehenpuolikkaalle hänen pyynnöstään.

Saanko esittää, muurahaiskarhu Pökäle. Nimen on antanut mies itse.

Keskiviikkona oli myös nukkekodin kalusteet kurssi. Tällä kertaa valmistui pieni kehto, yöpöytä ja matala kulmahyllykkö. Myös uuteen talonpoikais sohvaan leikkasin palat, mutta ne odottavat vielä kokoamista. Edellinen sohva olikin kooltaan liian iso olkkariin, joten etsin sille uuden kodin ja tein uuden sohvan oikeilla mitoilla...

Kuulin mutkan kautta että eräs henkilö (anoppi-kokelas) odottelee tänne päivityksiä, joten toteutetaanpa toive ja kerrotaan kuulumisia.

Ekaksi, ihana vanha digikamerani (jonka avulla en koskaan saanut kirkkaita kuvia) hajosi. Se pääsi putoamaan pöydältä, ja vaikka sillä saakin vielä kuvia, kameran käyttäminen on hankalampaa hajonneen patterikotelon takia. Pitännee sitten opetella viimein tuon järkkärin käyttöä..

Auton penkit on päässy hieman eteenpäin. Kävimme isän kanssa katselemassa eräässä verhoomossa eri kankaita, ja vaikka alkuperäisen kaltaista ei löytynytkään (onneksi, koska olis vääryys laittaa punaseen autoon vaaleen siniset penkit) niin löytyi kuitenkin mielyttävä vaihtoehto. nyt odotellaan kangasta saksasta.. Kunnon teollisuus ompelukonekin on löytynyt lainaan tuttavalta.

Roomboxi, tai tätä nykyä nukkekoti. Kovaa vauhtia olen rakennellut lisäyksiä taloon, ja pikku hiljaa tuo tuntuu valmistuvan. Vielä puuttuu kyllä paljon, sekä talosta että huonekaluista. Tarkoitus oli saada talo pian siihen kuntoon, että tiedän sen tarkat mitat. Tarkoituksena siis, että saan sitten tuosta nukkekodin kalusteet kurssista mahdollisimman paljon irti. Tässä onkin kuvia uudesta talosta.

taloon on tullut alakertaan keittiön vierelle olohuone, ja yläkertaan kaksi makuuhuonetta ja eteis/rappukäytävätila. Myös loppuperhe on viimein päässyt muuttamaan taloon.

Keittiöön ei ole tullut paljoa uutta, pieniä arkitavaroita sinne tänne. Tarkkasilmäinen huomaa leivinuunin kaventuneen parilla sentillä. Myös kurssilla tehty kunnon astiakaappi istuu nurkassa.

Olohuone alkaa olemaan aika valmis. listoja uupuu sieltä täältä. Perheen isäntä sekä vauva ovat löytäneet olohuoneesta mukavan rauhallisen oleskelutilan

Yläkerran eteiskäytävässä perheen poika leikkii puujunalla. Vaikkakin puolet lattiasta vielä puuttuu niin eihän se haittaa :D Vanhempien makuuhuone on lähes valmis. Päästä vedettävä sänky on yksi kurssin tekeleistä.

lasten huoneesta puuttuukin sitten kaikki, listat, tapetit, lattia ym. Vihreän hyllykön tein kurssilla. Hyllykkö olisi alunperin tuplasti korkeampi, mutta katkaisemalla kaavat puoliksi tuli sopivan matala lasten huoneen hyllykkö.

nukkekodin lisäksi on tullut kirppareita kierreltyä, ja muutama ihana kupponen onkin tullut ostettua

varsinkin tuo oikealla oleva tyttönen on ihana

Kaikenlaista tullu tässä tehtyä, joten tämä päivitys on aika sekalainen.

Täälä blogissa tuntuu käyvän paljon nallen teko-ohjeiden etsijöitä, joten päätin tänne laittaa yhden uudistuksen/vaihtoehdon ohjeisiin.  Aina pitää etsiä uutta, joten viime helsingin reissulla kävin askartelukaupassa katsomassa mitä kaikkea nallen tekoon liittyvää voisi löytyä. Paikka olikin oikea nallentekijän keidas. Nallen turkkia, silmiä, neniä, niveliä, ohjeita ym. Itse pidän froteesta ompelussa, joten en tarvinnu kankaita, ja silmät ja nenän tykkään mieluiten ommella itse. Mutta pahviniveltä päätin kokeilla. Tältä näyttää yksi nivel:

eli kaksi pahvikiekkoa, kaksi metallikiekkoa/prikkaa ja sitten tuo läpi menevä osa (en tiedä parempaa nimeä). näiden lisäksi käytin pientä palaa levyvanua pahviprikan ja kankaan väliin, jottei kangas kuluisi. periaatteessa voisi käyttää myös rautakaupan kahta erikokoista prikkaa, ruuvia ja mutteria... kokeilin kahta erikokoista niveltä, isompaa jalkaan ja pienempää käsiin. Pienempi (25mm)  tuntui olevan helpompi käsitellä ja kiinnittää. nivelet ja osat kiinnitetään ennen osien täyttöä. Tällöin on helpompi laittaa niveliä paikoilleen sekä katsoa että raajat tulevat samoille kohdille.

käden kiinnityskohta on vartalokaavassa noin 1 cm yläosan täyttöaukon alapuolella, ja jalan noin 1cm alaosan täyttöaukon yläpuolella. Hyvä on myös varmistaa että kädet ja jalat tulee vartaloon kiinni oikein päin..... kokemus opettaa.... Nallesta vielä kuva:

Tämä nalle meni äidilleni. hänellä on hyllyllä samanlaisesta kankaasta tehty poro (tai hirvi..) ja päätin yllättää hänet saman sarjaisella nallella.

Mitäpä sitten.. Vaikka tuota mineilyä. Aloitin viime viikolla kansalaisopiston kurssin: nukketalon kalusteet. Meitä on noin seitsemän henkilöä rakentelemassa pieniä kalusteita ja opettelemassa erilaisten laitteiden käyttöä ja ihmettelemässä ihanuuksia. Viime viikolla aloitimme ja etsimme ohjeita kirjoista. Tällä viikolla pääsimme jo hommiin. Omaan roomboxiini ei paljoa mahdu, joten se on nyt rakennustyömaana, ja keittiön ympärille rakennetaan kaksikerroksinen talo (pitäähän sitä olla tilaa kaikelle kivalle mitä kurssilla rakennamme). tarkoituksena tehdä alakertaan keittiön vierelle olohuone ja rappuset, ja yläkertaan kaksi makuuhuonetta (lapsille ja aikuisille) Tässä ensimmäinen kurssityöni, sivusta vedettävä talonpoikaissohva

Sohva on itse mitattu, piirretty, leikattu ym. joten ensi työksi aika hyvin sohvan pystyy levittämään, eli on ihan toimiva. pitää vielä ommella tuohon istuinpehmusteet ja tyyny, niin rouva voi siinä istuskella tai ottaa vaikka pienet torkut. Sohvan lisäksi innostuin vielä kotonakin askartelemaan:

pitäähän talossa olla keinuhevonen. löysin netistä englanninkielellä ohjeet täysikokoiseen keinuhevoseen. Kopioin kaavat wordille ja pienensin niitä kunnes ne olivat sopivan kokoisia. Hevonen onnistui aika hyvin, mutta maalipinta harmittaa. Askartelumaali on kai päässy kuivumaan jonnii verran kun maali tuntui aika tönköltä. Pitänne tehdä vielä toinenkin tällainen myöhemmin   jos ihmetteletty tuota hevosen turvassa olevaa möykkyä niin pieni paljastus: pään veistäminen mattoveitsellä ei oikein onnistunut. katkaisin tuon turvan kolme kertaa, ja sitten luovutin ja liimasin viimeisen yrityksen liimalla kasaan.

keinuhevonen vielä maalattuna sekä lasten pieni vetokärry, johon löysin ohjeet perhe malmströmmin kotisivuilta http://www.surffi.net/~nukke/ 

Sain ennen joulua anoppi-kokelaaltani (kyllä, perheessäni kutsutaan seurusteluaikana ihmisiä kokelaiksi )....siis sain häneltä nukensängyn, jonka hän oli löytänyt kirpputorilta. Pari kuukautta se sai lojua työpöytäni alla muiden kiireiden takia, mutta nyt kaivoin sen esiin ja päätin tehdäkin sille jotain. Ensin pari kerrosta maalia, luonnonvalkoista tietenkin. Päätyyn vaikka pieni sydän, ruskealla. Sängyn mukana tuli pala vaahtomuovia, joten siitä leikataan sopiva pala ja päällystetään. Valkoinen tyyny pienillä pitsillä ja tietenkin ruskeas sävyinen tilkkutäkki. Oli muuten eka kerta kun tilkkutäkkiä tein, joten pientä ylpeyden tunnetta Ja nättihän siitä tuli:

Sängyn tolppaan pienet sukat ja amigurumi nalle. Sänkyyn tulee valkoinen peittokin (tilkkutäkin tarkoitus olisi olla päiväpeitto), mutta hieno ajatus tehdä ristipistotyönä nallen kuva peittoon kostautui, kun perjantai iltana ruskean värinen lanka loppui... maanantaina metsästämään lisää lankaa, jos sitä vielä jostain löytyisi. Nyt puuttuu enää nukke sekä leikkijä. Eli kun itselläni ei lapsia ole, niin sänky joutunee joko mökille nurkkaan mököttämään tai sitten pitännee etsiä jostain sängylle uusi omistaja.....

Nyt kun aikaa tuntuu olevan vaikka kuinka paljon, pitää aina keksii uusia projekteja ja käsitöitä ettei tulisi vain kotona istuttuu. Isälläni on tallissaan Opel rekord b-malli, jota hän kunnostelee, tarkoituksena saada se ensi kesäksi ajokuntoon. Olemme jo syksyllä asiasta puhuneet ja tänään pääsin aloittamaan: Penkkien verhoilu. Tarkoituksena on siis korjata rekordin penkit säilyttäen mahdollisimman paljon vanhaa, mutta silti ainakin uudemman näköiseksi.

Penkit irti ja tutkimaan kuntoa:

tuossa on siis takapenkin istuinosa ja selkänoja, sekä apukuskin penkki. Kuskin penkki irrotetaan vasta huomenna kunhan siirretään tilalle toisesta autosta penkki. ei sitä autoa viitti ihan penkittä ajaa. Tutkittiin isän kanssa penkkien kuntoa, ja huomattiin noiden nahkakohtien olevan todella hyvässä kunnossa. Kaksi pientä reikää löytyi (ainakin paljaalla silmällä), joten päätettiin että vaihdetaan vain kangasosat ja säilytetään nahkat. Pienet reiät korjataan laittamalla paikka takapuolelle, putsataan nahkat ja annetaan suojakäsittely (jos se on mahdollista).

Ei muuta kuin osa kerrallaan pöydälle ja päällisiä irroittamaan. Jos tekee tätä hommaa ekaa kertaa, niin suosittelen käyttämään paljon kameraa. Mm. kiinnityskohdat ym. kannattaa kuvata jotta muistaa sitten kasatessakin mihin minkäkin kuului mennä.

Ensimmäiseksi uhriksi takapenkin selkänoja. Kuvasta näkeekin aika hyvin kulumat sekä alkuperäisen kankaan. Tosin vasta kun kankaan irroitti löysin alkuperäisen väri, joka oli paljon kirkkaampi ja sinisempi kuin päällepäin näkyvä osa.

Päällinen oli kiinni hakasilla, jotka on painettu renkaiksi. Näitä irrotellessa menikin sitten hetki jos toinen. Aluksi ajattelin että säästän nuo ja laitan sitten niillä päällisen takaisin kiinni. Ja nyt sanon että en tasan laita. Hankin uusia ja kunnollisen työkalun, sen verran hullun hommaa tuntui välillä olevan. Samalla kun näitä irroitteli, tarkastelin penkin rautoja näkyisikö murtumia, sekä katsoin täytteiden kunnot. Näissä penkeissä oli käytetty kuvassakin näkyvää tavaraa. Se oli ehjää joten ne sai jäi jäädä paikoilleen. Osa penkkien jousista oli sidottu juuttilangalla yhteen jotta penkki olisi vähän tukevampi. Tarkoituksena olisi lisätä noita sidoksia kaikkiin penkkeihin, koska osasta ne puuttui.

Takapenkki oli helppo purkaa, ja osat olivat hyvässä kunnossa. Ainostaan kangas tarvitsee vaihtaa ja  vähän jousia sitoa, muuten niille ei tarvitse tehdä mitään. Etupenkki oli sitten jo toista maata.

Ensiksi poistin niskaosasta jonkun "hienosti" ompeleman sinisen kankaan. Alla oli yllätykseksi aika siisti penkkikangas, joten ihmettelen tuota ratkaisua. Penkistä irti nuo kiinnitysrenkaat ja päällisen irroitus. Se ei ollut ehkä helpointa hommaa, joten takaisin laittoon aion hankkia parikin apuria. Sivussa ollut vipu ei auttanut asiaa.

penkin selkänoja on saanut kokea kovia vuosien aikana. Tuo harmaa kangas pitää irroittaa ja hankkia uutta tilalle. Myös jousien ja täytteen välissä ollut juuttikangas on päässyt repeilemään, joten siihen pitää laittaa paikkapalaa ja vähän ommella, jottei se pääse repeilemään lisää. Istuin osaa irrotettaessa koitimme isän kanssa kovasti repiä päällistä irti pehmusteesta, kunnes vahingossa huomasimme niiden olevan kiinni toisissaan ja että ne lähtee yhdessä irti todella nätisti. Kurkistus istuimen alle paljasti kiinnityksen:

Tuo koukero oli kiinni päällisessä saumassa niin ettei se näkynyt ulospäin, piikki tuli näkyvän täytteen läpi kiinnittyi tuohon metallirenkaaseen. Tarkoituksena siis on ettei päällinen pääse liukumaan täytteiden päällä. Saimme nuo kiinnityspalaset nätisti irti ja niitä voikin käyttää sitten myöhemmin uudestaan. Päälliset oli irti, joten eka päivä on pulkassa. Sattumalta löytyi myös vähän "vahvempi" ompelukone, jolla pystyy nätisti ompelemaan mm. nahkaa, joten projekti pääsee etenemään hyvää vauhtia. Tällä hetkellä on käynnissä kankaan etsintä, ja palailen täälä taas astialle näissä merkeissä kunhan eteenpäin päästään.

jos joku haluaa muuten kirjamateriaalia lueskella aiheesta, niin löysin kirjastosta tällaisen: Automotive upholstery handbook.  Taylor, Don

Ostin syksyn kädentaito messuilta amigurumi-kirjan. Uuden vuoden "lupaukseni" oli opetella virkkaamaan, ja nämä pienoiset hahmot ovat oiva motivaatio opetteluun. Ei voi uskoa että viimeksi olen virkannut pylväitä ja puolipylväitä ala-asteella. No, koukku käteen ja opettelemaan. Kirjassa oli onneksi hyvät kuvat kaikille tarvittaville virkkaustyyleille. Harjoittelin pari mattoa roomboxiin ja sitten kokeiltiin jo hahmojen tekoa. Aloitin kärpässienellä, hieman ohjeita muuttaen. Kun se tuntui onnistuvan niin sitten vuoroon kilpikonna....

mielestäni aika onnistunut hahmo näin ensikertalaiseksi. Kilpi kyllä tuotti pientä vaikeuksi tuon reunan kanssa kun ohjeita ei meinannut ymmärtää.

Lopuksi vielä kuva tuosta kirjasta. Joululahjana saamani toinen kirja odottaa vielä taitojen kertymistä.

Olen ommellut useita nalleja ja eri koossa, mutta askarreltuani paljon näitä pieniä nukkekoti juttuja päätin myös kokeilla ommella pienen nallen. Ihan nukkekoti kokoista siitä ei tullut.

korkeutta nallelle tuli 8 senttiä. Ajattelin myös ommella vielä pienemmän nallen nukkekotiin, mutta ehkä siihen käytän toista mallia.  kankaana fleece, sopii aika hyvin näin pieneen nalleen, kun antaa karvapinnan ja venyminen ei haittaa.

Hyvää uutta vuotta kaikille.

Joululomalla on ollut mukavasti aikaa askarrella kaikkea kivaa tuonne mini keittiöön, ja rouva on varmasti tyytyväinen keittiön uusista astioista ja kalusteista.

Huone on saanut jo paljon kaikenlaista. Pöytä on kyllä vääränlainen mutta saa olla huoneessa kunnes löydän oikeanlaisen + tuolit.

Huoneeseen on saatu jo ikkunat ja pitsiverhot.  vähän omalaatuisella ratkasulla kiinnitin verhot, mutta ikkunan ylle tuli kiva hyllykkö samalla. Sinne kun saisi vielä kissan makoilemaa. Ikkuna kuvattu myös "ulkoapäin".

Uunin viereen askartelin aluksi pöydän ja seinälle pienen astiakaapin. vähän aikaa niitä tuijoteltuani päätin repiä hyllykön irti ja rakentaa pöydälle jatkopalan. Tästä syystä tapetti menee vaihtoon takaseinältä kun se hienovaraisessa käsittelyssä repesi. en kyllä kadu sitä koska tästä hyllyköstä tuli paljon parempi. värin kanssa on kuitenkin ollut pohtimista. Maalasin kaapin ensin ruskeaksi, mutta se ei meinannut erottua tummasta seinästä joten maalasin päälle ohuita valkosia kerroksia, tarkoituksena maalata kulunut pinta.... voi olla että menee vielä kerran maalaukseen... ehkä toisella värillä jopa..

Uuni sai itselleen luukun cernit massasta, myös pikku luukku ja tuo kouhouma luukun alla on samasta aineksesta. Uunin alla näkyy pieni lelulaatikko, jossa on leluja rouvan lapsille. Lapset ei vielä ole tullut taloon. Tarkoituksena on että jos oikein tässä innostuu näpertelemään, niin jatkan huonetta taloksi. Huomasin juuri että hellan puut on vieläkin hakematta, näkyy vain tyhjä kolo.

Askartelin myös iltapuuhiksi taloon kaikkea pientä. Mm. kynttilöitä tuli useita. tuli myös kokeiltua palaako nämä kynttilät.... kyllä palaa. Samasta aineksesta kokeilin myös saippuapalan tekoa.

Lopuksi lapsille lelulootaan pieni leluauto:

Tajusin kyllä myöhemmin että keittiö edustaa kyllä vanhempaa aikakautta, mutta mitä siitä auto on noin 1.5 cm pitkä.

Helsingistä löysin taloon avaimet. Alunperin ne kuuluisivat koruihin, mutta pienellä leikkauksella niistä tuli täydellisiä avaimia taloon.

(kuvassa myös eka kynttilä yritys....)

Nyt en ole muuttamassa minä eikä blogisivusto, vaan roomboxiin muuttaa asukas porvoosta. Rouvalla ei vielä nimeä ole, mutta hän on taitava leipuri ja muuttaa mielellään asuntoon, varsinkin kun tarjolla on iso leivinuuni.

lattia on uudelleen hiottu ja maalattu pienen liima äksidentin jälkeen. Seinät saivat pintaa ja lämpimän värin, takaseiinälle tuli tapettia jotta kaikki huoneessa ei olisi tummaa. Iso leivinuuni sai hellan porvoosta, muu osa on itsetehtyä. Tein uunista tarkoituksella ison, uunin päälle pääsee aina talvisin lämmittelemään ja kesäisin uintien jälkeen sielä on mukava kuivatella. Uuninluukkua ei vain tunnu löytyvän mistään, joten kaiketi pitää tehdä se ite. Ikkuna, ovi, katon parrut ja loput huonekalut valmistuvat sitten myöhemmin.